1Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 2Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä? 3Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden! 4Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi, 5että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa. 6Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat. 7Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla. 8Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi. 9Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa. 10Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta. 11Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle. 12Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään. 13Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa. 14Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa. 15Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin. 16Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan. 17Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion. 18Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat. 19He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa; 20he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan. 21He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja, 22ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla. 23Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta. 24He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa. 25He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä. 26Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa, 27kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin. 28He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja. 29He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan. 30Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi. 31Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti. 32He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä. 33Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti. 34He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää, 35vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa. 36He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula. 37Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille. 38He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista. 39Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa. 40Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa. 41Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä. 42Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle. 43Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden. 44Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa. 45Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa. 46Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen. 47Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme. 48Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"