1Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. 2Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua. 3Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua. 4Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden. 5Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat. 6Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden. 7Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää. 8Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa. 9Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa. 10Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa. 11Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo - sekin on minulta mennyt. 12Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana. 13Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät. 14Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa. 15Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole. 16Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani. 17Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu. 18Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni; 19sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden. 20Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat, 21jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin. 22Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta. 23Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.