1Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta. 2Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut, 3etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois - eikä pelastajaa olisi. 4Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa, 5jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat, 6niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. Sela. 7Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion. 8Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen. 9Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan. 10Loppukoon jumalattomain pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut, olet vanhurskas Jumala. 11Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja. 12Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä. 13Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä; 14hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi. 15Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen. 16Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan. 17Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen. 18Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.