1Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. 2Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi. 3Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli. 4Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela. 5Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua. 6Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia. 7Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii: 8Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota? 9Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen? 10Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela. 11Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut. 12Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi. 13Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi. 14Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala? 15Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa. 16Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela. 17Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät. 18Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät. 19Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi. 20Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet. 21Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.